Äsken katosi näköjään tämä postaus taivaan tuuliin. Tämä sivu kertoo yksinolemista. Doriksen rotupiirteisiin kuuluu syvä rakkaus omistajaan. Tässä tapauksessa se tarkoittaa myös sitä, etteivät yksinolon hetket ole niin mukavia. Pientä ikävöintiä on ilmassa, kun ovi menee kiinni, mutta hetken odotettuaan on aika mennä nukkumaan. Tämän sivun kuvan otin eräällä mökillä, jossa on mielestäni niin kauniit ikkunat. Käytin tuttuun tapaan papereina Bazzillin ja Cherry Arten papereita.

It's typical that Doris and her breeds dogs loves its owners very deeply. It means often that it isn't so easy to be alone. Doris misses us a while but its asy to sleeping and the time flies quicker. I took this picture to my dogbook in a cabin which had beautiful windows. I used papers from Bazzill and Cherry Arte. 

Little dogbook