Kirsi-Marja haastoi minut kertomaan nolon jutun elämästäni. Tämä kertomus tapahtui ollessani 12 vuotias.

Olimme vanhempieni kanssa lomailemassa leirintäalueella, jonka ainoan mökin olimme vuokranneet. Mökki oli alkeellinen eikä siellä ollut sisävessaa. Vessan virkaa toimitti pihapiirissä sijaitseva ulkohuussi. Eräänä aamuna lähdin vessaan. Päästyäni vessan ovelle, huomasin sen olevan kiinni ja sisältä kuului tuttu köhiminen. Laukaisin hyväntuulisena seuraavanlaisen kommentin: "Kyllä tietää kuka siellä on kun kuuluu tuo tuttu köhiminen.(tarkoitin äitiäni)" Seurasi hiljaisuus. Hieman aikaa odoteltuani ovi aukesi ja ulos astui viisikymppinen mies, joka katsoi minua huvittuneena ja totesi: "No sehän on hyvä, kun minä en sinua tunnekkaan." Elämäni noloimpia hetkiä huomata erehdys punastellen ja katsellen miehen huvittunutta ilmettä. 

Nyt haastankin samaan Ingridhan, Iipan ja Marian.